Ainoa varsinainen nähtävyys on pääsaarella sijaitseva, vuosina 1798-1800 Mikael Piimäsen johdolla kivestä ja tiilestä rakennettu melko vaatimaton päätytornillinen pitkäkirkko, jonka piirustukset tehtiin Ruotsin yli-intendentin virastossa vuonna 1796.
Iniön kylässä oli jo keskiajalla puinen kappeli, joka 1600-luvulla todettiin purkukuntoiseksi. Ensimmäinen maininta kappelista on vuodelta 1554.
Seuraava kirkko hankittiin valmiiksi hakattuna Sundista ja pystytettiin nykyisen kirkon likelle. Enempää en asiasta tiedä. Kirkonpaikkaa ja silloista hautausmaata ympäröi hirsistä salvottu, 1600-luvulta alkaen ylläpidetty aita.
Nykyinen prinsessa Sofia Wilhelminalle omistettu kirkko otettiin käyttöön kesäkuussa 1801. Pitkänäperjantaina 1880 se paloi katon ja sisustuksen tuhoutuessa täysin.
Kirkon sisustus uusittiin 1880-81 lääninarkkitehti C. J. Heidekenin piirustusten mukaan uusgoottilaiseksi. Tornin kahdeksankulmainen puinen yläosa sai muotonsa Turun tuomiokirkon tornista. Alttaritauluksi hankittiin Vivi Munsterhjelmin vuonna 1907 maalaama teos paimenista palvomassa Jeesus-lasta. Heideken suunnitteli myös saarnastuolin.
Vuonna 1939 kirkkoon ostettiin Paraisten kirkon vanhat, vuonna 1862 rakennetut urut. Urkuparvi purettiin 1960-luvun remontissa ja urut siirrettiin kuoriin ja korvattiin Hans Heinirichin vuonna 1969 rakentamilla uruilla. Istumapaikkoja kirkossa on 120.
Ylimmässä kuvassa on yhteysalus matkalla Iniöön. Alimmassa kuvassa on kirkon ja sataman välinen vanha kylätie.
Kaunis on tämäkin harmaakivikirkko punaisine torneineen. Myös alttaritaulu, jossa sikäli erikoinen kompositio, että Josef puuttuu, mutta kaksi enkeliä on ylhäällä todistamassa ihmettä.
VastaaPoistaOnkohan tiedossa, miksi kirkko on Sofia Wilhelminalle omistettu ja missä kohtaa Ruotsin kuninkaallisten sukua kyseinen prinsessa on?
Olen käynyt kerran Iniössä, mutta en silloin päässyt kirkkoon sisälle, kuten usein tapahtuu, kun kierrellessä sattuu epäsopivaan aikaan paikalle.
Arvelen, että kirkon nimeäminen Sofia Wilhelminan mukaan oli kiitollisuuden osoitus Ruotsin osoittamalle myötätunnolle uuden kirkon saamiseksi saarelle.
VastaaPoistaKun kirkko otettiin käyttöön kesäkuussa 1801, oli Ruotsin prinsessa Sofia "Sophie" Wilhelmina Katarina Maria Lovisa Charlotta Anna syntynyt 21 päivänä toukokuuta 1801 Tukholman kuninkaanlinnassa. Hän kuoli 6.7.1865 Karlsruhessa Badenin suurherttuattarena. Hänen isänsä, Kustaa IV Adolf, Ruotsin kuningas 1792–1809, viimeinen Suomea hallinnut Ruotsin hallitsija, syntyi 1.11.1778 Tukholman linnassa ja kuoli 7.2.1837 Sankt Gallenissa Sveitsissä. Sohvin äiti, Fredrika Dorotea Wilhelmina, Ruotsin kuningatar 1797–1809, Badenin rajakreivi Karl Ludvikin ja tämän Amalia-serkun tytär Hessen-Darmstadista, syntyi 12.3.1781 Karlsruhessa ja kuoli Lausannessa Sveitsissä 25.9.1826 (44 v).
Ruotsin hävittyä Suomen Venäjälle Suomen sodassa vuonna 1809 Kustaa IV Aadolf syöstiin vallasta ja perhe pakotettiin poistumaan maasta. Perhe asettui Fredrika Dorotean kotiseudulle Badeniin. Vuonna 1812 pari erosi.
PS. Kas, kun en huomannut Josefin puuttumista.
VastaaPoistaLuukkaan evankeliumissa kerrotaan, että he (paimenet vuoden 1938 suomennoksessa) menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Josefin ja lapsen, joka makasi seimessä.
Taiteilijoilla on vapautensa.
Vielä vähän täsmennystä kirkon historiaan. Kirkko vihittiin käyttöönsä juhannuspäivänä 1801. Kuninkaallisella luvalla oli kannettu kaksi kolehtia kirkon rakentamiseksi, toinen Turun hiippakunnassa 1793 ja toinen koko maassa 1800. Rakennusvuosi ja hallitsijan nimi kaiverrettiin kuninkaallisesta käskystä rakennuksen sisäänkäynnin yläpuolelle.
VastaaPoistaKiitos täsmennyksistä ja kommenteista.
VastaaPoista