keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

leipurimestari

Tässä hän on, se mitä hänestä paaden alla fyysisesti on jäljellä, orpopojasta leipurimestariksi ja kondiittoriksi ponnahtanut mies, Fredrik Ekberg (1825-1891), joka perusti 1852 Helsingin tunnetuimpiin kuuluvan, nimeään kantavan kahvilan, joka on toiminut nykyisessä osoitteessaan Bulevardilla vuodesta 1915.

Kahvilan sisustus uusittiin vuonna 1951 ja paikat remontoitiin vuonna 2016 ilman suuria hälinöitä, mutta kaksi vuotta myöhemmin kahvilan yhteydessä toimivan Helsingin vanhimman leipomon myymälään tehtyä muutosta kutsuttiin kulttuuriperinnön tärvelemiseksi ja kulttuurihistorialliseksi katastrofiksi.

”Olette antaneet aivan uuden syvyyden käsitteille mauttomuus ja kulttuuriperinnön tärveleminen”, kommentoi nimettömäksi jäänyt henkilö Helsingin Sanomissa 9.2.2018.

Kahvilan ja konditorian nykyinen omistaja, Ekberg neljännessä polvessa, oli muutokseen tyytyväinen.

Kahvila vetää tasaisena virtana väkeä ja konditorian leivonnaiset käyvät hyvin kaupaksi, mutta jos kaipaan työrukkasenkokoisia korvapuusteja, niin niitä saan kulman takaa Kanniston leipomon myymälästä.

5 kommenttia:

  1. Kulttuuriperintö, niinpä niin. Helsingissä sitä riittää. Ekbergin kahvila ja myymälä on joillekin sitä lajia käsite, jossa pienikin muutos läikyttää tietyn sosieteetin kahvia kupissaan. En niin paljon ole ollut kahvia vailla joka kerta Bulevardia kulkiessa, että alituiseen Ekbergillä istuskelisin, ihan sama mitä siellä milloinkin muutetaan. Sen sijaan lievällä väristyksellä odotan sitä kertaa stadissa poiketessa, kun Kanniston leipomo on kadonnut maisemasta. Se on Fasuakin enemmän meikäläiselle ollut The Leipomo.
    Tuosta hautapaadestakin voisi joku kulttuuripersoona sanoa painavan sanansa.

    VastaaPoista
  2. Kanniston leipomon perusti Alma Kannisto vuonna 1914 Tehtaankadulle Etelä-Helsinkiin. Siinäkin on kulttuuriperintöä kerrakseen. Leipomo muutti muutamia vuosia sitten Punavuoresta Herttoniemeen. Kannistolla on seitsemän omaa leipämyymälää Helsingissä. Vuonna 2015 HS:n Nyt-liitteen pullanmaistajat valitsivat Kanniston korvikset kaupungin suurimmiksi, kauneimmiksi ja kanelisimmiksi. Kankurinkadulta kävin joskus ostamassa yli yön nukkuneita aamuvirkkuja leivonnaisia puoleen hintaan.

    VastaaPoista
  3. Ekbergin ohi olen kävellyt. Se on aina ollut niin kalliin näköinen ettei sinne ole uskaltanut mennä. Ellei sitten ole ihmisiä mukana joilla on paksumpi kukkaro.

    Nyt kun olen enemmän aikuisten kirjoissa, niin ei varsinkaan ole enää varaa.Minäkin ostan edellispäiväistä jos joskus pitää ostaa pullaa. Sitten tulen pussin kanssa kotiin ja juon teetä.

    VastaaPoista
  4. Saati että olisi Helsingissä varaa edes asua enää...

    VastaaPoista
  5. Kyllä minäkin yleensä Ekbergin ohi kävelen ja Kannistossa poikkean, mutta nykyisenä itsepalvelukulttuurin aikana on joskus mukavaa tulla palvelluksi. Se porukka, joka käy vakinaisesti kuorruttamassa sosiaalista statustaan Ekbergillä istuskelmalla, on luku erikseen. Enimmäkseen olen viime vuosina viettänyt joutoaikaa Fazer Café Sanomatalossa ja yhdessä Forumin kansankuppilassa, jonka nimeä en edes tiedä. Sanomatalosta on lyhyt matka junalle. Tylsän rautatieaseman tiloissa en viitsi norkoilla. Oodi ei kiehdo. En enää asu tai työskentele Helsingissä. En ole täysin vieraantunut stadista, mutta käyntipaikka se nyt vain on.

    VastaaPoista