"Hitaat auringot" on
Väinö Kirstinän toisen julkaistun runokokoelman nimi. Kirjan kannessa on kuvattuna leskenlehden kukkia. Niillä ja auringonkukilla on ominaisuus kääntää kasvonsa aurinkoon. Tästä kokoelmasta vielä vähän pidin, mutta Kirstinän parasta antia on hänen esikoiskokoelmassaan "Lakeus". Kiinnostukseni hänestä "kehittyvänä" runoilijana laimistui aika pian, vaikka olihan hänellä puolensa, myös suomentajana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti