Harmaakivikirkon holvit rakensi 1460-luvulla Pietari Kemiöläinen, joka vastasi holvien rakentamisesta myös Turun Tuomiokirkossa.
Kirkon nykyinen sisustus on vuoden 1781 jälkeiseltä ajalta, sillä tuli tuhosi tuona vuonna kirkon sisustuksen katosta lattiaan.
Rakennuksen myöhäisistä restauroijista todettakoon Lars Sonck ja töiden rahoittajista Amos Anderson.
Kirkkomaan sankarihauta-alue, joka yllä olevassa kuvassa näkyy hieman epätäydellisenä, on toteutettu arkkitehti Erik Bryggmanin piirustusten mukaan 1953.
Yksittäisistä hautamuistomerkeistä kannattaa mainita Felix Nylundin veistämä ja arkkitehti W. G. Palmqvistin piirtämä Amos Andersonin hautakivi sekä arkkitehti Bengt Lundstenin suunnittelema Sjölaxin kartanon omistavan Jägerskiöld-suvun hauta-alue.
Sjölax on 1500-luvulta peräisin oleva säterikartano Kemiössä. Jägerskiöld on vanhaa suomalaista rälssiä, joka on lähtöisin 1500-luvun Herttoniemestä.
Liikemies ja mesenaatti Amos Anderson syntyi Kemiössä ja kuoli nykyisin Kemiönsaareen kuuluvassa Dragsfjärdissä.
Tuntuu siltä, että näissä jykevissä harmaakivikirkoissa ja pienissä punaisissa puukirkoissa on jotain syvästi suomalaista, sielua koskettavaa. Ajattelen tässä enemmän materiaalia ja kokoa kuin arkkitehtuuria sinänsä.
VastaaPoistaKävimme mekin (v.2004 kesällä muistaakseni) Kemiön kirkon oven takana. Kerran elämässä tulee mentyä ja silloinkin kirkko on kiinni. Tämä kuvastaa melko yleispätevästi kirkkosuhdettani ja ehkä osaltaan selittää, miksi käyn blogisi kirkkoesittelyjä mielelläni tutkimassa.
Meni vähän pitkäksi vastaaminen. Kävin Paimion harmaakivikirkossa, joka ulkoa on ikään kuin keskiaikainen, mutta rakennettu reformaation jälkeen, joskin seurakunnassa on ollut kirkkoja jo katolisena aikana. Suntio tuli jostain läheltä ja puuhaili kirkossa omiaan, kun räpsin muutamia kuvia. Koronasta kertoivat käsidesipullot.
VastaaPoista