Kukkakuvat ovat varmaan monien mielestä tylsiä. Vielä tylsempiä ovat kukkablogien kommentit. Erityisesti keväisin mutta pitkin kesää tekee mieleni kuvata ilman minkäänlaista taiteellista tai tieteellista intentiota kaikkea kiinnostavaa, mitä maa päällään kantaa ja mikä ilmassa lentää ja vedessä kelluu. Se on tietynlaista luonnonpäiväkirjan pitämistä. Mukavimmillaan luonnonpäiväkirja esiintyy Pappilan Laurin almanakkamerkinnöissä. Keskimmäisessä kuvassa on kevättaskuruoho ja sen alla ojavedestä kurkottelevia keltakurjenmiekkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti