inkontinenssi

esteellinen

Aurajoen jää kutsuu ulkoilemaan niin kauan kuin sinne vielä ehtii, sillä sitä iloa ei kauan kestä. Itämeren vesi ei ole ollut yhtä alhaalla sataan vuoteen ja kun matalapaine nostaa sen takaisin normaalikorkeuteen, nousee vesi joen jäälle. Jyrkkien, huonosti suunniteltujen lankonkien takia meno jäälle ja sieltä palaaminen on yllättävän hankalaa. Kaiteen varassa voi kitkutella ylös ja alas, mutta liikuntaesteiset älkööt vaivautuko.

paastoten

Kristinusko toi Suomeen kirkollisen paaston. Kustaa Vilkunan mukaan Raja- ja Itä-Karjalan ortodoksinen väestö noudatti ankaraa paastoa ensimmäiseen maailmansotaan asti lopettaen lihansyönnin viikkoa ennen laskiaissunnuntaita. Varsinaisen seitsemän viikon paaston aikana väki söi kuivatuista ja tuoreista kaloista tehtyä ruokaa. Kasviksina olivat pääasiassa kaskinauriit. 

Luterilaisilla oli erilaisia paaston aikaan kuuluvia kieltoja: hevosilla ei saanut olla kulkusia eikä ihmisillä punaisia tai raidallisia vaatteita. Kehrätä ei saanut, paljo puhe oli kielletty, samoin kirvestyö, päreiden kiskonta, tuhkan liikuttaminen ja pyykkääminen. Karhua ei saanut sanoa karhuksi eikä muitakaan petoeläimiä niiden nimellä. Nykyään luterilainen kirkko suosittaa jäseniään pidättymään kirkollisen paaston ajaksi mm. jostakin turhasta tavasta, kuten...

terve laskiainen!

Menee se laskiainen tallustellenkin. Muinoin laskiainen oli kunnon rokkapäivä, jossa Jalostajan purkkieines ei olisi ollut mitään. Ruoassa piti ennen kaikkea olla rasvaa ja se valmistetiin siansorkista, pavuista tai herneistä. Oheisruokina olivat rasvarieskat ja rasvamakkarat. Peräpohjolassa keitettiin poron koparoista rasvainen lapinvelli, jonka ohessa naposteltiin poron kuulla höystettyä verikakkua. 

joukko

  Joukko jossa ei ole yhtään alkiota on tyhjä joukko.

umpikuja

Vaihteeksi kuvassa ei ole jokinäkymä, vaan näkymä joelta.

kioskihuumoria

Venepaikka on varattu Turun työttömien yhdistyksen Anna duuni-alukselle.

jäältä katsoen

Pitihän Aurajoen jäälle päästä kävelemään, koska ehkä kerran kymmenessä vuodessa pääsi. 

 

Ylinnä kuvissa Turun Tuomiokirkko, epävirallisesti Suomen kansallispyhäköksi sanottu, rakennuksena ei ehkä kaupungin kaunein, mutta kaupunkikuvaa hallitsevin, jota rakennettiin Unikankareen kummulle kauemmin kuin Pietarin Iisakin kirkkoa, jonka valmistuminen kesti 400 vuotta. Vuoden 1827 Turun palo tuhosi kirkon sisustan ja vuonna 1758 valmistuneen tornin, jonka nykyinen muoto on Carl Ludvig Engelin. 

 

- - - - -

 

Pääosa Aurajoen kivisissä kupeissa olevista laivoista on ravitsemisliikkeitä, osa pysyvästi paikallaan, osa myös risteileviä. Jotkut ovat epämääräisesti laivaa muistuttavia ravintolarakennelmia ja muutamat ainakin silmämääräisesti romun rajoilla olevia, kuten matkustajatroolari M/S Airisto, josta alinna on vain osasuurennos.

kyntälän päiväxi

Kynttilänpäivää vietetään normaalisti helmikuun toisena päivänä, mutta jos se osuu arkipäiväksi, sitä vietetään työmarkkinapoliittisista syistä vasta seuraavana sunnuntaina. Yllä olevassa tekstissä Piispa Eerikki Sorolainen selostaa Kynttilänpäivän merkitystä. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto).

kuvakulma

Eivät ole vuodet veljeksiä. Alakuvasta, joka on otettu 10.2. viime vuonna, näkyy silloinen lumi- ja pakkastilanne. Nyt Suomea kurittaa pakkanen, mutta ei sentään uhkaa humanitaarinen katastrofi, kuten esimerkiksi Venäjän moukaroimaa, kylmän kourimaa Kiovaa, jota haluan muistaa, kun tekee mieleni valittaa talvisäästä.

kylmä ja kylmä

Turussa Ilmatieteen laitoksen mielestä tuntuu kuin -15, mutta Forecan mielestä tuntuu kuin -19. Valinnan mahdollisuus on hyvä etenkin pukeutumisessa.

tuntuu kuin -27

Ihminen pärjää paleltumatta pakkasella, kun mättää riittävästi hynttyitä niskaansa ja muuallekin, mutta toisin on kuusigrammaisten hippiäisten, joiden Suomeen talvehtimaan jäänyt populaatio saattaa nykyisillä kylmillä melkein kokonaan paleltua. Mutta annapa olla: kun muutolta palannut hippiäinen munii toukokuulla 5-13 noin gramman painoista, herneen kokoista munaa ja pusertaa toisen pesueen vielä kesä-heinäkuulla, niin taas saa pakkanen pientä purtavaa, jos äkeäksi käy.

tuntuu kuin -24

helmikuun eka

Tätä ei tapahdu vuosittain, mutta tänä vuonna kipakka pakkasjakso, jonka on ennustettu jatkuvan, antoi turkulaisille ja talvituristeille mahdollisuuden flaneeraamiseen Aurajoen jäällä.

savumerkkejä pakkaseen

hiiriä ja muumeja

En muista lapsuudestani  Muumi-kirjoja tai -kuvitusta, mutta muistan esimerkiksi Helmi Krohnin kuvitetun kertomuksen Hipsuvarpaasta ja Nököhampaasta, kahden pienen hiiren vaiheikkaasta elämästä. Helmi Krohn kertoi kirjoissaan myös Huppuhännän, Karvakuonon, Luppakorvan, Lassi Lättäjalan, Pupujussi Gulliverin ja pienen Untuvakerä-kanin vaiheista. En ole vanhemmitenkaan ottanut muumeja lukulistalleni enkä ole ostanut Muumi-mukia "takanreunalle", mutta olen kiinnostunut Tove Janssonin elämänvaiheista ja toivon, ettei hänestä koskaan ilmesty sepitteellistä elämäkertaa.

uskalikot

Jos Jennan ja Joonaksen pakkaspuheet pitävät paikkansa, niin eipä aikaakaan, kun Aurajoen jäällä pasteerailee kännykkäkuvaajia parvin pimein. Koin, että aurinko loämmitti hienokseltaan poskeani.

talvehtivat

Vuonna 1902 Suomen joutsen valmistui Ranskassa rahtilaivaksi kuljettamaan Laënnec-nimisenä viljaa, hiiltä ja nitraattia pääasiassa Euroopan ja Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Australian välillä. 

 

Alus myytiin 1920-luvun alussa Saksaan, mistä Suomen valtio hankki sen koululaivaksi vuonna 1930. Kun laiva oli menossa muiden vanhojen purjelaivojen tavoin romuttamolle, Suomen Merimiesunionin puheenjohtaja Niilo Wälläri uhkasi pysäyttää laivaliikenteen, jos laivalle ei löydy sijoituspaikkaa. Se löytyi Turusta ja aluksesta tehtiin 1961 merimiesammattikoulu. Nyt se on museona. 

 

Kuvassa vähän edempänä Oskarshamnissa Ruotsissa vuonna 1960 höyrylaivaksi valmistunut M/S Bore toimii hostellina, ravintolana, museolaivana ja Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden oppimisympäristönä. 

 

Suurten alusten välissä sekavalta romukasalta näyttävä ilmiö on armeijan kelluvaa museokamaa.

ikkunaprinssit ja puolinaiset

talot

Lunta ei ole kylliksi suksille eikä potkukelkalle, mutta tätä menoa Aurajoki saattaa jäätyä niin vahvaksi, että se kauttaaltaan kestää kävellä ja potkutella. Mutta asiaan: 

 

Kuvassa vuonna 1933 valmistunut, Albert Richardtsonin suunnittelema Turun Martin seurakuntatalo ei ole arkkitehtonisesti hullumpi paraatipäädyltään talvisessa ympäristössä. Se valmistui samana vuonna Gunnar Wahlroosin ja Totti Soran piirtämän kirkon kanssa. Kirkon torni näkyy Aulis Blomstedtin suunnitteleman, 1951 valmistuneen Invaliditalon takaa. Rakennus suunniteltiin erityisesti ”raajarikkoisille”, joita sotien jälkeen oli maassamme paljon. Nyt se on normaali vuokratalo.

paavalina

Vanhan kansan mukaan Paavalina karhu kääntää kylkeään ja sanoo: "Hoh hoh, talvikin on puolessa." Tiedetään myös sanotun: "Paavalista se päiväkulta mustalaisenkin reen perrää lämmittää." (Kuva Paavalia edeltäneeltä päivältä, samanlaiselta kuin tänään, eikä se karhun kyljenkääntö liene päivän päälle varmaa, vaan on saattanut tapahtua jo eilen.) 

hyväosaiset

Kuvan Tokoinrannan pullasorsista lähetti Ville.

loppiainen

Luterinuskoisessa Suomessa on loppiainen-niminen kirkollinen vapaapäivä, paitsi  jumalanpalvelushenkilöstölle. Ortodokseilla loppiainen on vedenpyhityspäivä, mutta luterilaisissa menoissa muistellaan raamatullista legendaa Luukkaan evankeliumissa mainitusta kolmesta itämaan tietäjästä. 

 

Vanha kansa tarkkaili säätä ja päätteli, että jos loppiaisena sataa lunta niin paljon, että hiirenjäljet peittyvät, tulee runsasluminen talvi. 

 

Loppiaiseen mennessä päivä oli jo niin paljon pidennyt, että valaistuspäreiden tarve oli vähentynyt.

 

Sääennusteen mukaan hiirten jalanjäljet alkaisivat Turun seudulla peittyä klo 17. 

sauhut

hajanainen lumikuuro