pääsiäinen soikoon

Vanhan, laajalle levinneen uskomuksen mukaan aurinko tanssii noustessaan pääsiäisaamuna. Helsingissä on ollut tapana, että lapsia ja palvelijoita kokoontui varhain aamulla Alppilan kallioille ihmettä katsomaan. Totta tai ei, mutta räntäsadetta odotellessani ja Matteus-passiota kuunnellessani välitän pilvisen päivän piristeeksi kirjeenvaihtajalta saapuneen kuvan Juornaankylän linja-autoasemalta Myrskylästä.

pähkinöitä tulollaan

puiden elämästä

Ei tule Iso-pukintien lehmuksillekaan vanhuus ilman vaivoja. 

kevättä

Hitaasti mutta varmasti luonto elpyy kesään. Pikkulimaska on noussut ojan pohjavedestä valoa ahmimaan. Pähkinäpensaiden urvut ovat vielä laihoja, mutta pulkistuvat kyllä. Jotkut pensaat näyttävät  vihreää silmujensa kärjillä. Peippo kuuluttaa paluustaan rinta rottingilla. Kirstiä ja Erkkiä odotellaan. Vanhan kansan mukaan "huhtikuun jäätä ei ole uskominen", mutta "kevähinen kehno ilma hyvää ajatteleepi".

lintula

Huvila Ruissalossa.

varjo

Aavistan kuoleman varjon. / Tiedän, että kohtalomme ovat kerätyt nornain* pöydälle. / Tiedän, ettei maahan syövy edes sadepisaraa, / joka ei olisi kirjoitettu ikuisten aikojen kirjaan. / Tiedän: niin totta kuin aurinko nousee, / koskaan en ole näkevä huikaisevaa hetkeä, jona se on taivaanlaella. / Tulevaisuus luo minuun autuaan varjonsa, / se ei ole muuta kuin tulvivaa aurinkoa: / olen kuoleva valon lävistämänä; / kun olen polkenut kaiken sattuman anturani alle, / käännän hymyten elämälle selkäni. 

 

*Nornat ovat skandinavisessa mytologiassa kohtalon jumalattaria. 

 

Södergran, Edith 1929: Levottomia unia: runoja. Suomentanut Uuno Kailas.

sydämellisesti

tie

metsään ja metsästä pois

urputusta

Hyvä oli astella varhaiskevään metsäluonnossa, vaikka näkymät olivat enimmäkseen karuja. Poikkeuksen tekivät pähkinäpensaiden urvut, joista vielä enin osa odotti aukeamistaan päästäkseen tupruttamaan allergioivaa siitepölyä sieraimiini. 

takatalvea odottaessa

Aurajoen alajuoksulla ei jäiden lähtöä näe, sillä jää sulaa sijoilleen.

lintukoto

metsäkauris

Kauriinvasoja oli kevätpellolla einehtimässä kolmin kappalein, mutta tämä yksi asettui sopivalle kuvausetäisyydelle muiden köpötellessä etäämmälle, kunnes tämäkin katsoi tulleensa riittävästi häirityksi ja koparoilleen nousten näytti kameralle valkoisen peräpeilinsä lähtiessään töpöttelemään kavereittensa luo.

omaperäistä

Turussa täl pual jokke tarkoittaa aina joen itärannan puolta, jossa sijaitsevat mm. tuomiokirkko ja vanha suurtori. Tois pual jokke takoittaa aina joen länsirannan puolta, jossa sijaitsevat mm. Kakolanmäki, kauppatori ja ylipäätänsä Turun ydinkeskusta. Kuvassa itärannan täl pual jokke Kakolanmäeltä nähtynä.

jumikulaari

Ks. Wikipedia

kevät etenee

 Maaliskuu on kissojen kiimakuu. Tulevana maanantaina Aurajoen pussaussilta on päätetty purkaa.

compositio

jääkausi loppuu

Maaliskuun ensimmäinen päivä kietoutui sumuun. Vanha kansa sanoi, että sen verran suvella sadetta, kuin on maaliskuulla sumua. Parin viikon jäälläkävelyn riemu Aurajoella on päättynyt. Seuraavan kerran joen jäälle pääsee ensi talvena tai ehkä kymmenen vuoden kuluttua. 

 

Jossain on jo nähty paluumuuttajina kiuru ja töyhtöhyyppä. Minä olen nähnyt sepelkyyhkyn. Maaliskuu on täällä lounaassa myös varisten paluukuukausi. Kaikki varikset eivät muuta. Kuopiossa olen nähnyt kottaraisen talvehtivan varisparvessa. Kottaraiset ovat varhaisia tulijoita ja palaavat parvissa Länsi-Euroopasta maaliskuusta alkaen.

miks leivo lennät

Mikäli Pekka Pouta on oikeassa, alkaa torstaina 26.2. kevät ja lumien sulaminen lännessä ja etelässä. Iloitsen siitä, mutta mitä mieltä on muuan mustahattuinen pikkumies: 

 

”Inhoan aurinkoa ja hellettä. Miksi hitossa muuttolinnutkin tulevat tänne kitisemään. Ettekö jo voi päättää, minne asetutte! Pysykää siellä etelässänne!!! Kaiken maailman viherkasvit heilimöivät, ilma on täynnä siitepölyä, perhosia, kärpäsiä ja muuta luonnonsaastetta. Ja jos menee maalle, niin vesi ei maistu millekään, kun siitä puuttuu kloori. YÄK! Onneksi kesä on lyhyt. Pian on taas pimeätä ja kylmää.” (Kari) 

 

Yleisesti ottaen ajattelen toisin, mutta kärpästen käyttäytymisestä minäkään en pidä.

tulihan sitä

sen verran että pystyy Ruissalon sänkipellolle ladun hiihtämään.

talot joen rannalla

Kuvan keltaisessa rakennuksessa vietti viimeiset elinvuotensa Turun maineikkain arkkitehti Erik Bryggman (1891-1955). Rakennus on hänen itsensä suunnittelema. Hänen tunnetuin luomuksensa on Ylösnousemuskappeli Turun isolla hautausmaalla. Kansainvälistäkin kiinnostusta herättänyt Bryggmanin päätyöksi mainittua 1941 valmistunutta kirkkorakennusta on luonnehdittu rakennustaiteen helmeksi. Bryggman perusti oman arkkitehtitoimiston 1923 ja sai ylenpalttisesti toimeksiantoja, kuten kesähuviloita, oppilaitoksia, sairaaloita, teollisuusrakennuksia ja kokonaisia asuinkortteleita. Hän myös restauroi arvorakennuksia toimien esimerkiksi Turun linnan restauroinnin pääarkkitehtina. Ansioistaan hän sai professorin arvonimen. Kerrotaan Bryggmanin kehottaneen rakennusmestareita välttämään vatupassin käyttöä, jotta seinäpinnasta tulisi elävä.

 

Seuraava rakennus on vuonna 1962 valmistunut arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema Asunto Oy Vilénia. Myös hän oli Turussa elämäntyönsä tehnyt ja professorin arvonimellä palkittu. Turussa 1927 syntynyt ja siellä 2018 kuollut Pitkänen oli nuoruudessaan Bryggmanin arkkitehtitoimistossa harjoittelijana. Hänen päätyönään pidetään Turkuun 1967 valmistunutta betonibrutalismia edustavaa Pyhän ristin kappelia ja sitä ympäröivän hautausmaan laajennusta. Hänen töitään ovat mm. Iisalmen kulttuurikeskus ja Turun oikeustalo. Hän suunnitteli myös useita kirkollisia rakennuksia ja niiden korjaushankkeita. Hänen suunnittelemistaan asuinrakennuksista voi sanoa, että niitä on mahdoton määrä. 

 

Kuvan graniittilinna valmistui 1909 arkkitehtien Kurt Wasastjernan ja Gustaf Adolf Lindbergin piirtämänä. Jälkimmäisen elämässä on mielenkiintoisia piirteitä. Tukholmassa 1865 syntynyt, arkkitehdiksi valmistunut Lindberg muutti Suomeen 1898, jossa hänen tunnetuin työnsä oli Noormarkun ruukkiin suunniteltu vuorineuvos Walter Ahlströmin yksityisasunto Havulinna, luvalla sanoen kamala. Suomen-vuosinaan hän kuului vuoden 1905 suurlakon aikana perustettuun suojeluskaartiin saaden surmansa elokuussa 1906 vain 41-vuotiaana Helsingin Hakaniemessä suojeluskaartin ja punakaartin aseellisessa kahakassa. Hänet kuopattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaahan yhdesä kuuden kalmokaverinsa kera.

inkontinenssi

esteellinen

Aurajoen jää kutsuu ulkoilemaan niin kauan kuin sinne vielä ehtii, sillä sitä iloa ei kauan kestä. Itämeren vesi ei ole ollut yhtä alhaalla sataan vuoteen ja kun matalapaine nostaa sen takaisin normaalikorkeuteen, nousee vesi joen jäälle. Jyrkkien, huonosti suunniteltujen lankonkien takia meno jäälle ja sieltä palaaminen on yllättävän hankalaa. Kaiteen varassa voi kitkutella ylös ja alas, mutta liikuntaesteiset älkööt vaivautuko.

paastoten

Kristinusko toi Suomeen kirkollisen paaston. Kustaa Vilkunan mukaan Raja- ja Itä-Karjalan ortodoksinen väestö noudatti ankaraa paastoa ensimmäiseen maailmansotaan asti lopettaen lihansyönnin viikkoa ennen laskiaissunnuntaita. Varsinaisen seitsemän viikon paaston aikana väki söi kuivatuista ja tuoreista kaloista tehtyä ruokaa. Kasviksina olivat pääasiassa kaskinauriit. 

Luterilaisilla oli erilaisia paaston aikaan kuuluvia kieltoja: hevosilla ei saanut olla kulkusia eikä ihmisillä punaisia tai raidallisia vaatteita. Kehrätä ei saanut, paljo puhe oli kielletty, samoin kirvestyö, päreiden kiskonta, tuhkan liikuttaminen ja pyykkääminen. Karhua ei saanut sanoa karhuksi eikä muitakaan petoeläimiä niiden nimellä. Nykyään luterilainen kirkko suosittaa jäseniään pidättymään kirkollisen paaston ajaksi mm. jostakin turhasta tavasta, kuten...

terve laskiainen!

Menee se laskiainen tallustellenkin. Muinoin laskiainen oli kunnon rokkapäivä, jossa Jalostajan purkkieines ei olisi ollut mitään. Ruoassa piti ennen kaikkea olla rasvaa ja se valmistetiin siansorkista, pavuista tai herneistä. Oheisruokina olivat rasvarieskat ja rasvamakkarat. Peräpohjolassa keitettiin poron koparoista rasvainen lapinvelli, jonka ohessa naposteltiin poron kuulla höystettyä verikakkua. 

joukko

  Joukko jossa ei ole yhtään alkiota on tyhjä joukko.

umpikuja

Vaihteeksi kuvassa ei ole jokinäkymä, vaan näkymä joelta.

kioskihuumoria

Venepaikka on varattu Turun työttömien yhdistyksen Anna duuni-alukselle.

jäältä katsoen

Pitihän Aurajoen jäälle päästä kävelemään, koska ehkä kerran kymmenessä vuodessa pääsi. 

 

Ylinnä kuvissa Turun Tuomiokirkko, epävirallisesti Suomen kansallispyhäköksi sanottu, rakennuksena ei ehkä kaupungin kaunein, mutta kaupunkikuvaa hallitsevin, jota rakennettiin Unikankareen kummulle kauemmin kuin Pietarin Iisakin kirkkoa, jonka valmistuminen kesti 400 vuotta. Vuoden 1827 Turun palo tuhosi kirkon sisustan ja vuonna 1758 valmistuneen tornin, jonka nykyinen muoto on Carl Ludvig Engelin. 

 

- - - - -

 

Pääosa Aurajoen kivisissä kupeissa olevista laivoista on ravitsemisliikkeitä, osa pysyvästi paikallaan, osa myös risteileviä. Jotkut ovat epämääräisesti laivaa muistuttavia ravintolarakennelmia ja muutamat ainakin silmämääräisesti romun rajoilla olevia, kuten matkustajatroolari M/S Airisto, josta alinna on vain osasuurennos.

kyntälän päiväxi

Kynttilänpäivää vietetään normaalisti helmikuun toisena päivänä, mutta jos se osuu arkipäiväksi, sitä vietetään työmarkkinapoliittisista syistä vasta seuraavana sunnuntaina. Yllä olevassa tekstissä Piispa Eerikki Sorolainen selostaa Kynttilänpäivän merkitystä. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto).

kuvakulma

Eivät ole vuodet veljeksiä. Alakuvasta, joka on otettu 10.2. viime vuonna, näkyy silloinen lumi- ja pakkastilanne. Nyt Suomea kurittaa pakkanen, mutta ei sentään uhkaa humanitaarinen katastrofi, kuten esimerkiksi Venäjän moukaroimaa, kylmän kourimaa Kiovaa, jota haluan muistaa, kun tekee mieleni valittaa talvisäästä.