terveisiä metsästä

Tämä on vuoden luontokuvani, yksi monista.

silakkamarkkinat

Turun silakkamarkkinoilta löytyy kaikenlaista pässinpökkimistä riisipiirakoihin ja kassilohiruokiin, joskin, ainakin periaatteessa, tuotteista vallitsevina ovat silakkajalosteet ja kilohailit mausteliemineen muovipurnukoissa. Turun silakkamarkkinoiden perustana pidetään vuoden 1636 Aurajoen rannalla järjestettyjä syysmarkkinoita. Sata vuotta myöhemmin kalaa myytiin 134 kalastajaveneestä. Enää ei näy ainuttakaan paattia, toisin kuin esimerkiksi Helsingin vastaavassa tapahtumassa. 

 

Aikoinaan pääministerinä ollessaan Harri Holkeri kehotti köyhiä syömään silakkaa. Juuri nyt saa etenkin norjalaista kassilohta silakkafileitä halvemmalla. Kokonaista silakkaa saa huokeammalla. Kokemuksestani tiedän, että kilosta ehjiä silakoita saa kotona avattuina ja ruodittuina noin 600 grammaa fileitä.

lokakuun päivä

Kostea sumuinen lokakuun päivä syventää syysmetsän lehtimaton värit. Koivut ovat enimmältään riisuutuneet, samoin vaahterat. Pähkinäpensaat ja tammet pitävät pitkään lehtiään otteessaan, tammet jopa yli talven. Pekka Poudan mielestä sää on piinallisen harmaa, mutta minua ei harmaus piinaa. Koreapipoisen punakärpässienen näkeminen ilahduttaa. Vähäinen sateen ropina pähkinäpensaiden lehdillä, käpytikan ”kjik” ja koputus sekä närhien rähinä ovat metsän ääniä.

veräjän takaa

Alemmassa kuvassa tien päässä oleva rakennus on rakennettu 1910-luvulla, mutta tonttia on vuokrattu usealle henkilölle ja yhdelle yhteisölle jo vuodesta 1847, mistä kertyy noin 178 vuotta. Ylemmässä kuvassa olevan pengertien kohdalla on lainehtinut vesi, joka on ylitetty soutupelillä. Autolla saarelle on päässyt jo ainakin kolmekymmentä vuotta. Ruissalon huvilayhteisöön kuuluva kaksikerroksinen päärakennus on luultavasti osina saarelle tuotu entinen hirsiaitta, jolle rakenteellisin keinoin on luotu huvilamainen leima. Veräjää lähempää en päässyt kesäkäyttöistä rakennusta kuvaamaan.

utelias keltainen

lehdet lehdet

Tuuli on riipinyt saarten välisen kannaksen koivut melkein tyhjiksi  Metsämaata peittää lehtimatto, josta päällimmäisinä erottuvat keltaiset vaahteranlehdet. Tammet ja pähkinäpensaat ovat enimmältään pitäneet verkkaan kellastuvat lehtensä. Metsän vallitseva saniainen, koristeellinen sorea hiirenporras, on vihreydessään erityisesti edukseen.