talvehtivat

Vuonna 1902 Suomen joutsen valmistui Ranskassa rahtilaivaksi kuljettamaan Laënnec-nimisenä viljaa, hiiltä ja nitraattia pääasiassa Euroopan ja Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Australian välillä. 

 

Alus myytiin 1920-luvun alussa Saksaan, mistä Suomen valtio hankki sen koululaivaksi vuonna 1930. Kun laiva oli menossa muiden vanhojen purjelaivojen tavoin romuttamolle, Suomen Merimiesunionin puheenjohtaja Niilo Wälläri uhkasi pysäyttää laivaliikenteen, jos laivalle ei löydy sijoituspaikkaa. Se löytyi Turusta ja aluksesta tehtiin 1961 merimiesammattikoulu. Nyt se on museona. 

 

Kuvassa vähän edempänä Oskarshamnissa Ruotsissa vuonna 1960 höyrylaivaksi valmistunut M/S Bore toimii hostellina, ravintolana, museolaivana ja Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden oppimisympäristönä. 

 

Suurten alusten välissä sekavalta romukasalta näyttävä ilmiö on armeijan kelluvaa museokamaa.

ikkunaprinssit ja puolinaiset

talot

Lunta ei ole kylliksi suksille eikä potkukelkalle, mutta tätä menoa Aurajoki saattaa jäätyä niin vahvaksi, että se kauttaaltaan kestää kävellä ja potkutella. Mutta asiaan: 

 

Kuvassa vuonna 1933 valmistunut, Albert Richardtsonin suunnittelema Turun Martin seurakuntatalo ei ole arkkitehtonisesti hullumpi paraatipäädyltään talvisessa ympäristössä. Se valmistui samana vuonna Gunnar Wahlroosin ja Totti Soran piirtämän kirkon kanssa. Kirkon torni näkyy Aulis Blomstedtin suunnitteleman, 1951 valmistuneen Invaliditalon takaa. Rakennus suunniteltiin erityisesti ”raajarikkoisille”, joita sotien jälkeen oli maassamme paljon. Nyt se on normaali vuokratalo.

paavalina

Vanhan kansan mukaan Paavalina karhu kääntää kylkeään ja sanoo: "Hoh hoh, talvikin on puolessa." Tiedetään myös sanotun: "Paavalista se päiväkulta mustalaisenkin reen perrää lämmittää." (Kuva Paavalia edeltäneeltä päivältä, samanlaiselta kuin tänään, eikä se karhun kyljenkääntö liene päivän päälle varmaa, vaan on saattanut tapahtua jo eilen.) 

hyväosaiset

Kuvan Tokoinrannan pullasorsista lähetti Ville.

loppiainen

Luterinuskoisessa Suomessa on loppiainen-niminen kirkollinen vapaapäivä, paitsi  jumalanpalvelushenkilöstölle. Ortodokseilla loppiainen on vedenpyhityspäivä, mutta luterilaisissa menoissa muistellaan raamatullista legendaa Luukkaan evankeliumissa mainitusta kolmesta itämaan tietäjästä. 

 

Vanha kansa tarkkaili säätä ja päätteli, että jos loppiaisena sataa lunta niin paljon, että hiirenjäljet peittyvät, tulee runsasluminen talvi. 

 

Loppiaiseen mennessä päivä oli jo niin paljon pidennyt, että valaistuspäreiden tarve oli vähentynyt.

 

Sääennusteen mukaan hiirten jalanjäljet alkaisivat Turun seudulla peittyä klo 17.