Hyvä oli astella varhaiskevään metsäluonnossa, vaikka näkymät olivat enimmäkseen karuja. Poikkeuksen tekivät pähkinäpensaiden urvut, joista vielä enin osa odotti aukeamistaan päästäkseen tupruttamaan allergioivaa siitepölyä sieraimiini.
Kauriinvasoja oli kevätpellolla einehtimässä kolmin kappalein, mutta tämä yksi asettui sopivalle kuvausetäisyydelle muiden köpötellessä etäämmälle, kunnes tämäkin katsoi tulleensa riittävästi häirityksi ja koparoilleen nousten näytti kameralle valkoisen peräpeilinsä lähtiessään töpöttelemään kavereittensa luo.