kemiön kirkko

Neljännellä yrittämällä onnistuin pääsemään sisälle Kemiön Pyhän Antreaksen keskiaikaiseen harmaakivikirkkoon, jonka vanhimpien osien arvellaan olevan 1300-luvulta. Kirkon paljon kehutun holvauksen teki pitäjän oma mestari, kirkonrakentaja Pietari Kemiöläinen (Petrus Murator) 1460-luvulla. Hän vastasi myös mm. Turun tuomiokirkon holvauksista. 

Kemiön kirkko sijaitsee Kemiönsaari-nimisessä Varsinais-Suomen kunnassa, joka syntyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntaliitoksella vuonna 2009. Vuonna 1969 oli Dragsfjärdiin liitetty Hiittinen. Kemiönsaaren kunta käsittää lähes koko Kemiönsaaren lukuun ottamatta entiseen Angelniemen kuntaan kuulunutta saaren pohjoiskärkeä, joka on vuodesta 2009 ollut osa Salon kaupunkia, sitä ennen vuodesta 1967 Halikon kuntaa. Kunnan muita kirkkorakennuksia ovat Dragsfjärdin kirkko, Taalintehtaan kirkko, Västanfjärdin vanha ja uusi kirkko sekä Hiittisten kirkko ja Vänön kappeli. 

Kemiön kirkko on vaurioitunut monissa tulipaloissa, pahiten 1781, jolloin kirkon sisätilat paloivat täysin. Palon jälkeisessä kunnostuksessa kirkkorakennus sai nykyisen torninsa ja yhtä ja toista muuta. Rakennuksen kolme mittavaa remonttia suunnittelivat 1903 arkkitehdit Lars Sonck, 1922 Armas Lindgren ja 1962 Kaj Palmqvist. Kirkon sisätilojen kunnostaminen 1922 tehtiin Amos Andersonin aloitteesta ja taloudellisesti tukemana. Hän osallistui vielä 1961–62 kirkon kunnostuskustannuksiin. 

Kirkon keskiaikainen ilme on sentään jotenkin pystytty säilyttämään. Rakennuksen holvattu sisätila mainitaan eräänä gotiikan arkkitehtuurin huipentumana Suomessa. Valitettavasti holvit eivät ole  edukseen puolipimeässä kirkossa vaatimattomalla kameralla otetuissa tuhruisissa kuvissa. Niiden todellinen väri on valkoinen. Jos vielä tulen kirkossa käyneeksi, vaihdan kuvat parempiin.

Kuorin moderni sisustus on 1960-luvulta. Vihreä alttariliina, jossa teksti Gloria Dei (kuvissa vain vähän näkyvillä) on Dora Jungin suunnittelema. Vuonna 1922 kuori-ikkunaan sijoitettiin Amos Andersonin lahjoittama ja arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema raamattuaiheinen lasimaalaus. Vanhoista alttaritauluista on kuvasarjassa esillä Elin Danielson-Gamobogin 1897 Firenzessä maalaama ”Kristus Getsemanessa” ja tuntemattoman tekijän kolmiosainen alttaritaulu, joka oli esillä ruotsinkielisten kirkon eteiseen sijoitetussa suomenkielisten kirkkotilassa. Sisäänkäynnin yläpuolelta puretun lehterin tilalla on vain lehterikaide paraislaisen Gustaf Finnbergin 1822 maalaamin apostoleja ja evankelistoja esittävin kuvin. Vapaaherra Axel Oxenstiera lahjoitti 1640-luvun alulla seurakunnalle saarnastuolin. Nykyiset, toisella korvalla kuunneltavat urut, on toimitettu seurakunnalle 1969. 

Kiviaidan ympäröimän kirkkotarhan valkoiseksi kalkittu kivinen porttirakennus on vuodelta 1796. Sankarihauta-alue on toteutettu arkkitehti Erik Bryggmanin piirustusten mukaan 1953. Yksittäisistä hautamuistomerkeistä näyttävin on Felix Nylundin veistämä ja arkkitehti Kaj Palmqvistin suunnittelema Amos Andersonin hautakivi vuodelta 1961. Löytyy myös seurakunnan kirkkoherrana 1862–1893 toimineen Fredrik Gabriel Hedbergin hauta, joskin se puuttuu kuvista. Hedbergiä pidetään maamme evankelisen herätysliikkeen isänä. Opillisesti tiukkailmeinen evankelisuus on Varsinais-Suomessa vallitseva kirkollinen suuntaus. 

Loppukevennyksenä kerrottakoon, että Kemiön seurakunnan kirkkoherran virkaan 1700 astunut maisteri H. Florinus tuomittiin aviorikoksesta ja murhasta kuolemaan ja mestattiin vuonna 1706 Turussa Uudenmaan tulliportin ulkopuolella. Aviorikoksen toinen osapuoli, Kristiina Pratana, poltettiin seuraavana vuonna roviossa Kemiön kirkolla.