tiistai 3. maaliskuuta 2020

martinkirkko turussa

Martinkirkko, tiilestä rakennettu ja valkeaksi rapattu basilikaaninen kirkkorakennus, vihittiin käyttöönsä Martti Lutherin syntymän 450-vuotisjuhlana 12. marraskuuta 1933 ja nimettiin Lutherin mukaan.

Siirtymätyyliä klassismista funktionalismiin edustavan kirkon suunnittelivat yhteistyönä arkkitehdit Totti Sora ja Gunnar Wahlroos. Rakennukselle on ominaista asiallisuus ja yksinkertaisuus. Suomen arkkitehtuuriopas (1997) käyttää rakennuksesta ilmaisua ylevä. Kirkossa on 800 istumapaikkaa.

Einari Wehmaksen ja Karl Ingeliuksen kookas alttarimaalaus (al secco) kuvaa ristiinnaulittua Jeesusta. Myös kuorin triumfikaaren sekä lehterikaiteen maalaukset ovat samojen tekijöiden. Martinkirkon seccomaalaus oli pitkään pohjoismaiden suurin alttarimaalaus, mutta nyt suurimman vastaavalla tekniikalla tehdyn sijaa pitää Lennart Segerstrålen vuosina 1953–1954 Varkauden pääkirkkoon maalaama Tulkoon Sinun valtakuntasi.

Kirkon aikakello sai viisarit vasta 1952 ja torni kirkonkellot kolme vuotta myöhemmin. Näen kirkon viisarikellon asuntoni ikkunasta, mutta se näyttää pysyvästi omia aikojaan.

Ensimmäiset urkunsa herkkäakustinen kirkko sai 1936. Urkuparven kaiteessa on teksti: katso sinun kuninkaasi tulee tykösi lempeänä. Väki parven alla tarkastelee pienimuotoista veistosnäyttelyä.

Kaarimuotojen hallitsemasta avarasta kirkkosalista puuttuvat monille Varsinais-Suomen kyläkirkoillekin ominaiset keskiaikaiset jäänteet, sillä kirkon historia alkaa vasta vuodesta 1933. Vähältä piti, ettei se loppunut jo vuoteen 1941 neuvostoliittolaisten pommittaessa Turkua. Kokonainen kaupunginosa kirkon ympäriltä tuhoutui, mutta kuin ihmeen kaupalla kirkko pysyi eheänä. Ehkä ei kuitenkaan ollut kyse ihmeestä. Oletetaan, että pommittajat pitivät korkealle mäelle rakennetun kirkon kellotornia lentomajakkanaan.

Ylimmässä kuvassa kirkko on ylhäisessä yksinäisyydessään vuonna 1936 (Pietinen, Museovirasto - Musketti). SA-kuvassa kirkko on eheänä pommien hajottamien lähirakennusten keskellä.

Sakastin ikkunatriptyykki esittää Lutheria, Jeesusta ja arvatenkin Pyhää Henrikiä.

2 kommenttia:

  1. Anonyymi19.28.00

    En aavistanutkaan, että ulkoisesti noin karun näköinen kirkko voi olla niin hienoa ja tyylipuhdasta arkkitehtuuria sisätiloiltaan. Lukuisia hienoja yksityiskohtia ja kirkkotaidetta! Hyvä, että toit sen kauneuden esiin onnistuneilla kuvillasi. Myös aikakerrokset ovat kiinnostavia.
    Helsingin kirkoista olen aika tarkkaan perillä, mutta Turun luterilaisista vain Mikaelin kirkko Tuomiokirkon lisäksi on tuttu. Ortodoksikirkossa ja Katolisessa kirkossa olen käynyt.

    VastaaPoista
  2. Odotinkin jonkinlaista arkkitehtonista yllätystä. Klassismi ja funktionalismi yhdessä loivat toisaalta hienon, mutta ehkä sittenkin vähän hallimaisen vaikutelman.

    VastaaPoista