terhometsä

päihdyke

Sieniä nousee sateiden välilläkin. Kärpässieni (suku Amanita) lienee saanut kotoperäisen nimensä siitä, että esivanhempamme tekivät kärpäsmyrkkyä liottamalla tämän myrkyllisen sienen paloja maidossa. Punakärpässieni on kaunis mutta myrkyllinen. Sen myrkyt ovat kuitenkin vesiliukoisia, joten siitä saa ryöppäämällä ruokasienen. Raa’an punakärpässienen syöminen ei yleensä tervettä aikuista tapa, mutta synnyttää aistiharhoja, joita on hyödynnetty tai hyödynnetään mm. saamelaisten shamanismissa. Pantterikärpässieni sisältää samoja myrkkyjä kuin punainen kärpässieni, mutta suurempina pitoisuuksina. Valkoinen kärpässieni on kavala tappaja, mutta kavalampi on Suomessa harvinainen kavala kärpässieni, jota on tavattu mm.Turun Ruissalon tammilehdoissa. Suomesta tunnetaan 24 kärpässienilajia, joista osa on syötäviä.

puunhalaajat

marjat pihlajan

pikkulimaska

Polun varrelta äkkiä vilkaisten ojaveden pinta näyttää olevan täynnä vihreää töhnää, mutta eipä vainkaan. Kameraa käyttäen näkee erillisistä kellukasveista koostuvan populaation. Kyseessä on pikkulimaska, monivuotinen putkilokasvi, irtokelluja, jolla ei ole kiinnittyvää juurta. Kun veden pinta laskee alle seitsemän asteen, kasvi painuu pohjaan talvehtimaan. Veden lämmettyä se nousee jatkamaan kasvuaan ja lisääntymistään. Kasvi viihtyy parhaiten rehevöityneissä vesissä.

etanan herkku

ehtoo

kielon jäähyväiset

ruovikko

mors

Dii felicitatem mortis a vivis celaverunt ut vivere possint. Jumalat ovat salanneet eläviltä kuolemisen onnen, jotta he jaksaisivat elää.

kiitosaiheet

Jos lintuja on kiitäminen kesästä, niin kyllä kukkiakin. Ja mitä lintuihin tulee, oli minulla ilo seurata käpytikkaparin elämää pesäkolon laatimisesta poikasten lähtöön. Elokuu on vielä Suomessakin kesäkuukausi ja kiitosaiheita riittää. Helppoa ja turvallista on Suomessa elää ja nauttia luonnon antimista, toisin kuin Gazassa, jossa ainut anti voi olla nälkään kuoleminen.

tulkoon syksy

 sanoi koivu

lentoon

Kuvassa entinen Suomen ensimmäinen vesilentoasema Turun Ruissalossa, nykyinen pursiseuran paviljonki, alun perin vuonna 1917 pankinjohtajalle rakennettu huvila, jonka Turun kaupunki vuonna 1926 pakkolunasti maamme ensimmäiseksi siviililentoterminaaliksi (1927–1938), jolta lento Tukholmaan kesti 90 minuuttia ja Helsinkiin tunnin. Saareen kaavailtiin myös kuivanmaan lentokenttää, mutta Ruissalon onneksi hanke ei toteutunut. Nyt kaavaillaan rautatietä, jossa juna pyyhältäisi Turun ja Helsingin välin tunnissa.

kesä jatkuu

kurjenkello

tikanleipäpuu

venevalkama

 savolaisittain puattipoukama

keisarinviitta

Amiraaleja lentelee solkenaan, mutta joukossa näyttäytyi keisarinviitta, jota esiintyy pääpainotteisesti Itä-Suomessa. Kuvat eivät ole tarkkoja, mutta laji on kyllä niistä tunnistettavissa, ja sekin, että perhosen toinen tuntosarvi on lankamainen. 

 

Keisarinviittanaaras ei muni toukan ravintokasville, vaan asettaa munat kaarnan rakoihin puiden rungolle lähelle ravintokasvia. Toukka kuoriutuu jo syksyllä, mutta syö ensin vain munan kuoret ja talvehtii ilkosillaan. Keväällä se elää orvokeilla. Täysikasvuisena se tankkaa mettä mieluusti ohdakkeista ja pietaryrteistä.

kesäperhonen

Amiraali on isohko perhonen, jolla on vakinainen kanta vain maapallon lämpimillä alueilla. Suomessa syntyneet lentävät talveksi Etelä-Eurooppaan, sillä talvi tappaisi ne. Pohjois-Euroopassa amiraali on joko ilmavirtojen mukana saapuva vaeltaja tai monien muuttolintujen tapaan kesäviipyjä. Alkukesästä saapuneet amiraalit lisääntyvät ja lentävät toukokuulta kesäkuulle. Myöhemmin kesällä lentävät ovat toista sukupolvea, kuten kuvissa oleva. Perhosen toukkien ravintokasvi on nokkonen. Aikuiset amiraalit imppaavat mettä ja mahlaa sekä nestettä käyneistä hedelmistä. Kuvan perhonen viihtyi metsätiellä eikä arkaillut asettua kuvattavaksi

kolerakalmisto

Kuvassa on Turun ainoa säilynyt kolerahautausmaa Itäharjussa. Kakolanmäen ruttohautausmaat ovat jääneet katujen ja talojen alle. Monista Turkua kurittaneista koleraepidemioista ensimmäisen arvellaan tuoneen Helsingistä muuan nahkurinkisälli 18.8.1831. Hän meni lääkäriin 26.8. ja kuoli vaivoihinsa 28.8. Ensimmäinen tilastoitu uhri oli kaupunginpiiskuri Abraham Rolig, joka kuoli 4.9.1831. 

 

Itäharjun kalmistoon on haudattu ns. parempaa väkeä. Lehtikirjoituksessa (Åbo Underrettelser, 25.3.1869) Itäharjun hautausmaahan haudattuja kuvataan aktiivisiksi kansalaisiksi ja arvostetuiksi kaupunkilaisiksi. Vain muutamia hautamuistomerkkejä on jäänyt kertomaan viikatemiehen niitosta. Nurmen alla lienee noin 200 hautaa. Koiria ei saa alueelle viedä. Muuta paikasta kertovaa informaatiota ei ulkosalta ole, koska ulkoilualueeksi kaavoitetulla alueella ei ole erityistä nimeä. 

kipin kapin kirkkoon

Turun Martinkirkkoon pääsee kapuamalla kahta valinnaista kiviportaikkoa ja kahta ylämäkeä ja kirkkorakennuksen omia portaita, mutta pääsy kirkkosalin viileyteen hellepäivänä on vaivan arvoinen. Rakennuksen mukulakivipihalle pääsee autolla, mutta muuten kirkon vaivaisille erityisesti portaiden kapuaminen voi olla kestämätön taakka. Jos apuna olisi edes sunnuntaisin toimiva funikulaari, täyttyisi 800-paikkainen kirkonpenkistö tuota pikaa. 

 

Totti Soran ja Gunnar Wahlroosin suunnittelema, 1933 valmistunut Martinkirkko (Martti Lutherin nimikko), on ulkoisesti erittäin edustava Turun kaupunkikuvassa ja rakastaa kameraani. 

 

Einari Vehmaksen ja Karl Ingeliuksen kuivalle kalkkilaastipinnalle tekemä seinämaalaus al secco on Suomen toiseksi suurin kirkkotilaan tehty. Suurin löytyy Varkauden pääkirkosta, Lennart Segerstrolen vuosina 1953–1954 maalaama alttarifresko nimeltä Tulkoon Sinun valtakuntasi.

tarkoin vartioidut

kotilon koti

vuohenkello

 Eilen vierailin metsässä kurjenkellojen kukkia kuvatakseni, mutta olin myöhässä. Vuohenkelloja löysin. Niiden juurakko mainitaan keitettynä maukkaaksi, mutta minulle vuohenkello riittää silmänruoaksi.

kukat uudet

Kun yksien kukkien loisto loppui, niin toisten alkoi. Tarkoitan nyt, että kun kurjenmiekkojen keltaiset vaakunakukat lakastuivat, alkoi ranta-alpien keltaisten teriöiden näkyviin tuleminen. Sinipunainen rantakukka on usein ranta-alpin avec.

uupunut

On sitä ollut lämmin ennenkin. Orava makasi reporankana helteen uuvuttamana puussa Turun hautausmaalla 6.7.2021.

lehmus kukkii

nähdyksi tuleminen

Juuri kun ajattelee, että kukaan ei näe, tulee nähdyksi. Jasmiinin kukat varisevat, kun oksa taittuu. Kukat jätettäköön pörriäisille ja silmäniloksi kulkijoille.

jasmiini kukkii

sipi

 Rantasipi tuli tervehtimään tänäkin vuonna.

käpysato

orjanruusu

Myrskytuuli ripotteli ruusunkukkien terälehtiä ympäri kirkonmäkeä, mutta uusia kukkia on vielä tulollaan.