utelias keltainen

lehdet lehdet

Tuuli on riipinyt saarten välisen kannaksen koivut melkein tyhjiksi  Metsämaata peittää lehtimatto, josta päällimmäisinä erottuvat keltaiset vaahteranlehdet. Tammet ja pähkinäpensaat ovat enimmältään pitäneet verkkaan kellastuvat lehtensä. Metsän vallitseva saniainen, koristeellinen sorea hiirenporras, on vihreydessään erityisesti edukseen.

laaksojen lilja

Punakärpässienet loistavat aina läsnäolollaan. Niistä ei nyt enempää eikä muistakaan sienistä, mutta kielo kiinnostaa minua. Oheisissa kuvissa kielojen maatuvat lehdet kattavat metsänpohjan, nyt jo paljolti puiden pudonneitten lehtien peittäminä. Lajin tieteellinen nimi, Convallaria majalis, viittaa Raamatun Laulujen lauluun, jossa tyttö vertaa itseään laaksojen liljaan. Vain muutama prosentti kieloista kukkii muodostaen kuvassa näkyviä kauniita myrkkymarjoja. Kielo on äänestetty Suomen kansalliskukaksi 1967 itsenäisyyden viisikymmenvuotisjuhlavuonna, joskin sitä esiintyy maapallolla ympäriämpäri, paikoin rauhoitettunakin. Suomenkielisen nimensä kielo on saanut lehtensä muodosta (kieli> kielo). Vanha kansa kutsui kieloa lehmän-, härän- ja koirankieleksi. Kielo on myös naisen nimi ja suosittu lehmän nimenä. Kuvassa kielonmarjojen vieressä ainavihantia sinivuokonlehtiä.

asemapäällikkö

Tulee tuosta sienestä mieleeni taannoinen VR:n asemapäällikön virkalakin kupu. Kun Kaisiksen rannan mies Siltasaaren pitkäripaisessa pyysi tiskin takana seisovalta myyjältä asemapäällikköä, löi asiansa osaava myyjä tiskiin Nordforsin pöytäviinipullon, jota alan miehet sanoivat asemapäälliköksi sen kirkkaanpunaisen korkin takia.

elämän koreus

 polun varrella

ennen huomista

muodonmuutokset

pelkistyvää

muodonmuutos

peuraa pakkaseen

Ruissalossa on meneillään kauriiden ja valkohäntäpeurojen harvennus, joka alkoi syyskuun lopulla ja päättyy ensi vuoden helmikuun puolivälissä. Viisikymmentä eläintä aiotaan tuona aikana saada pakastimiin. Metsästyksellä on luonnonsuojelulliset perusteet. Kyseisillä eläimillä ei ole saarella luontaisia vihollisia, joten ne pääsisivät lisääntymään hallitsemattomasti. Myös supikoirat ja minkit saavat ruutia peräänsä. Metsästys ei haittaa luonnossa liikkuvia, koska eläimet kaadetaan väijyksistä. Houkuttimena on nuolukivi, jonka juurella on jotain eläimille herkullista, kuten tähän aikaan vuodesta omenia. 

peto

Kuvasuurennoksessa petokärpänen paistattelee päivää koivun rungolla. Jyväskylän yliopiston biologit eivät lähettämäni kuvan perusteella päässeet kiistattomaan lajinmääritykseen, mutta koska en ole asiantuntija, voin huoleti väittää, että kyseessä on nysäpetokärpänen. Otus on kuin ihminen konsaan, sillä sen tappaa lajitovereitaankin.

sienten elämästä

Ihmeellinen on luonnontilaisen metsän sienien näkyvä maailma. Monet maan alla rihmastona elävät sienilajit kasvattavat maan päälle suvunjatkamistarkoituksessa itiöemän, jotka muodostavat sienten  näkyvän mailman. Ylinnä pantterikärpässieni pyrkimässä aikuisuuteen, johon se ei luultavasti yllä ennen kuin jokin otus, ehkä mäyrä, ahmaisee sen. Pantterikärpässieni sisältää samaa hallusinogeeniä kuin punainen kärpässieni, mutta tuhdimman annoksen. Alakuvan lahottajasienelle on annettu nimi pörhösuomuhelokka kaiketi sen ulkonäön perusteella.

kukoistaa minkä voi

ruovikko

Ruovikko (ryti) ruskettuu vauhdilla. Keväällä se häviää kuin salaa uuden vihreyden työntyessä veden pinnan alta. Ötököitä kuhiseva ruovikko täyttää syksyisin pikkulintujen ravinto- ja levähtämistarpeen. Suomessa kaulushaikara, rytikerttunen ja viiksitimali ovat täysin riippuvaisia ruovikoista. Viiksitimali, entiseltä nimeltään partatiainen, rakentaa pussimaisen pesänsä ruokojen varaan ja pärjäilee talven yli einehtimällä ruo’on siemeniä. Myös kaulushaikara ja ruskosuohaukka pesivät ruovikossa. Ruovikosta paljolti riippuvaisia ovat mm. luhtakana, niittysuohaukka, pajusirkku ja ruokokerttunen.

kurjetkin lähtevät

heidän vihreytensä

Pähkinäpensaat ovat pääosin vihreinä, vaikka niidenkin lehdissä on luopumisen merkkejä. Tammenlehdet pitävät pitkään vihreytensä ja saattavat pitää kiinni oksista kevääseen asti.. Vaahteranlehdet ovat alkaneet väihtaa väriään. Koivut ovat kohta pilviä lakaisevia luutia. Haavat varistavat lehtiään, mutta havisevat vielä. Lehmuksen lehtiä on polulla. Lepät eivät luovu vihreydestään.

läheisriippuvaiset

metsäveljet

päivänsäde

kannas

 Noin kolmenkymmenen vuoden ikäiset koivut reunustavat saarten välille rakennettua kannasta.

käpyset

elon korjuu

Etäläheiseni Pirkanmaan eteläiseltä rajaseudulta lähetti eloisan kuvan kuokkaviljelyksiltään.

syksy saapui

Eivät kesät yli määränsä kestä, mutta uusi odottaa jo lehtipuiden silmuissa. Auringonkukkapelto kerää valoa ja lämpöä. Vuodenaikojen vaihtelu on elämän rikkaus ja pukeutumiskysymys. Talvesta en kaupunkioloissa erityisemmin välitä, mutta monille talvi on vuoden parhainta aikaa. "Se raukka on ja nahjus vaan, ken talveks tupaan jää" kertoo minusta.

elävää vettä

monimuotoisuus

 

Kuva on metsälöstä, jossa kasvustolle on suotu liki itseisarvo. Marjoja ja sieniä saa kerätä ja metsätielle kaatuneet puut voi poistaa, kunhan jättää ne metsään.

sudenpierut

Kuvatessani lähimetsässä tuhkeloparia en huomannut olevani tarkkailun kohteena.

 

Suomenkielisen nimensä tuhkelot ovat saaneet itiöistä, jotka pöllähtävät tuhkan tavoin, kun vanhan sienen päälle astuu. Tuhkeloiden tieteellinen nimi Lycoperdon tulee ranskasta ja tarkoittaa sudenpierua.

vastavalo

valkeaa pitsiä

helminä heijastuvat

trio amanita muscaria

metsämarja

kuusama

terhometsä

päihdyke

Sieniä nousee sateiden välilläkin. Kärpässieni (suku Amanita) lienee saanut kotoperäisen nimensä siitä, että esivanhempamme tekivät kärpäsmyrkkyä liottamalla tämän myrkyllisen sienen paloja maidossa. Punakärpässieni on kaunis mutta myrkyllinen. Sen myrkyt ovat kuitenkin vesiliukoisia, joten siitä saa ryöppäämällä ruokasienen. Raa’an punakärpässienen syöminen ei yleensä tervettä aikuista tapa, mutta synnyttää aistiharhoja, joita on hyödynnetty tai hyödynnetään mm. saamelaisten shamanismissa. Pantterikärpässieni sisältää samoja myrkkyjä kuin punainen kärpässieni, mutta suurempina pitoisuuksina. Valkoinen kärpässieni on kavala tappaja, mutta kavalampi on Suomessa harvinainen kavala kärpässieni, jota on tavattu mm.Turun Ruissalon tammilehdoissa. Suomesta tunnetaan 24 kärpässienilajia, joista osa on syötäviä.

puunhalaajat

marjat pihlajan